kirjoitan
kaikuna huoneissanne
kellun
saniaisena vesissänne
rutistakaa minut kuivaksi!


lauantai 12. helmikuuta 2011

sanoista rakennan iltani

tämä kirjoittaminen
erottaa minua sinusta
vetää kauemmas pois läheltä
sinusta

kun hengität takanani
en saa sanoja ulos sormistani suustani
sylkäisyinä paperille

olen mahdoton hankala
kiukutteleva määkivä akka
kun en saa kirjoittaa
kun sinä hengittelet siellä takana
huoh aah

pelkään näitä sanoja
jokainen kirjain kerrallaan
joudun juoksemaan sinua karkuun
jo alussa oli niin

älä kysy mitä minä teen
älä sano että kirjoita vaan rauhassa
älä anna minun ymmärtää että on aivan ok
kirjoittaa
luoda maailmoja joissa et ole osallisena

älä sano että ymmärrät kun et
mitenkään voi ollenkaan tietää

kuinka joka ilta sukellan kympistä alas
meren pohjaan
muiden tarinoihin
ajatuksiin
elämän viivoihin kämmenissä

niiden tuhansien miljoonien sanojen kautta
jotka verkkokalvolleni heijastuu
niistä
joita sanotaan kirjoiksi
elämän pituisista maailmoista

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti