ajatuksia selällään

makaan lattialla
leikkaan itseni auki veitsellä
kaulakuopasta
napaan
kokonaan auki
katso nyt!

siinähän minä
ajatuksia niin mustia
ettei kestä
älä sano sanakaan!
suljettua elämää pään sisässä

yöllä huudan nimeäsi
aamulla ompelen huuleni yhteen
enhän se minä ollut
joka unimaailmassa vaelteli niillä teillä
jotka voisi hävittää painamalla control ja x
ne olisivat eivätkä olisi
jos-polut
ehkä-tiet

pääni alla matto
se on siinä ja minä olen matolla ja maailma
se on tässä
elämä on tässä
ajatukset ovat tässä
minä
olenko tässä?

sinun lohdutuksesi
ajatuksesi
lämpösi
turvasi tuttuutesi
voi meitä, rakas!
kuinka haluaisin kaiken olevan niin alussa
että osaisi edelleen lentää
juosta uniisi

nyt
makaan lattialla
matto pääni alla tuoksuu pölyltä
vanhenen