kirjoitan
kaikuna huoneissanne
kellun
saniaisena vesissänne
rutistakaa minut kuivaksi!


perjantai 5. marraskuuta 2010

unelmia

varsinkin iltaisin
mietin
tunnelmoin lähes
että mitäpä jos
ehkä yksin

yksin
kahvikuppi ja parvekkeen ovi auki
puhelin odottaisi soittajaa
tiskaisin sen yhden mukin puhtaaksi jälleen
asettelisin harmaaseen keittiönkaappiin
viinilasien sekaan
siistiin riviin
täyttelisin ristikon
lukisin muutaman sivun kirjaa
ehkäpä silmäilisin hesaria
tunnit minuutit
kellon raksutus seuraana
"haloo, ei mulla tässä mitään, mennään vaan"
koppaisin uuden takkini
ilmaan sopivan
sammuttaisin valot tyhjässä kodissa
avaimet mukaan
hei hei tyhjä koti

kaksin
kyllä, ehkä myös kaksin
monta minuuttia ihan hiljaista
onkos meillä kahvia
pesisitkö mun paidan samalla
saanko syödä sun jäätelön täältä pakkasesta
alhaalla autot ambulanssien valot
kadun toisella puolella meidän intialainen
se sunnuntain vakio
ratikalla kolme pysäkkiä
ja soita mulle sitte, niin nähdään joskus yöllä
että samaa matkaa, jooko?

herään
äiti, mulla on jano ja toi on pissiny tänne sänkyyn
jumankauta
näinkö mä käytän aikaani
turhia miettien
vaikka tiskit on laittamatta
ja kello käy
uni on eksyksissä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti