kirjoitan
kaikuna huoneissanne
kellun
saniaisena vesissänne
rutistakaa minut kuivaksi!


tiistai 8. maaliskuuta 2011

kaipaan sinua, rakas

kaipaan sinua
rakas

lämpöä kämmentemme välissä
talvella villaa, kesällä hikeä
leukaani sinun kaulakuopassa
sitä hassua tapaa jolla halimme
käännyn sivuttain sinun sylissäsi

varpaita jotka koskettavat peiton alla
lapsi nukkuu välissämme
syvää rauhaa tunnen sinussa
kaipaan sinua, rakas

meitä, rakas
yhdessä
minä ikävöin
koskaan et tajua minua heti
toisinaan salamannopeasti ymmärrät alavireeni

oppia uudelleen
uudelleen kerta toisensa jälkeen
rakastamaan auttamaan yli
kuin ensimmäistä viimeistä kertaa

katsoin teitä
kaipasin sinua viereeni
kuinka kauniisti kohtelitte toisianne
olen erittäin kateellinen
teille
siitä uuden puhtaasta rakkaudesta
jota vaalitte katseissanne käsissänne kohti toisianne
en sinusta

muistan
vannoin että niin aina
aina sinua kohtaan mahdollisimman varovasti hellästi rakastavasti
arki tuli tielle
unettomat yöt
rahat loppu ja kiire
aina niin helvetillinen kiire
meidän välillä
hoidetaan tämäkin pois

niin sitten joskus
keitän sinulle teen
silitän kulmakarvojesi yhtymäkohtaa
niin kuin koskaan ei mitään muuta olisi ollutkaan
kuin kaipaus muistona

2 kommenttia:

  1. Mä niin pidän sun kirjoittamistavastasi. Ja ajattelin taas jakaa sen sinulle täällä.

    VastaaPoista