mitä me sanomme huomenna, rakas?

mitä rakas
sanomme lapsille
kun he kysyvät
sitten joskus
että miten te ette ymmärtäneet
silloin

käytitte foliota noin vain huiskis poiskis
ostitte lapsityövoimavaatteita kun halvalla sai
suojelitteko Itämerta äiti?
eikö teitä yhtään kiinnostanut köyhyys rajan takana?
entä Abhasia Haiti Kuuba
syyditte perkele rahaa veden taakse
hirmuliskojen lompakoihin
ketä sä oikein äänestit isi?

ettekö te muka tienneet?
tiesitte.

sillä kysyinhän minäkin
ai kuulakärkikyniä rajan taakse
silloin
ettekö te muka tienneet sotavangeista säännöstelystä
naapurista naapuria vastaan
ettekö muka tienneet?

vastaammeko rakas silloin
että ei sitä silloin niin ajateltu
että aika oli toinen?
helvetillinen köyhyyden aika
omassa elämässä ruuhkavuodet
teillehän me vain parasta tulevaisuuta
lähitulevaisuutta

toivoimmeko kuitenkin parempaa
toivottavasti toivoimme.

ole kiltisti!

viime yönä
minulla oli runo
ihan siinä
huulilla käsillä koskettaa

valvoin jotta muistaisin
unohdin
uuvahdin

ajatuksia
nyt tästä on tehtävä loppu!
tästä höpötyksestä
hullutuksesta
pitkistä öistä
jääkaappi naksuu
kellon tikitystä se vain on
miettien että mitäpä jos
eikä sittenkään

lapsia
niitäkin nyt on
perhe
ja kaikki se
paketti
nauhat ympärillä

niin että nyt ei saa yhtään
ei ollenkaan , kuule
häpeä
ettet muka jaksa
oletkos väsynyt
kaikkihan täällä
niin että yritäs nyt

rakas,
laita naama kuntoon vaatteet päälle
nyt on aika
elää

rakkaudesta

olen rakastunut!
kuplii sisälläni
hiljaisella tulella
poreiluna vatsassa
käsissä kosketuksena
hymynä huulilla
olen rakastunut jälleen!

minä siis todella pystyn siihen.

pyykkikasoista
hiekasta eteisen matolla
leluista lattialla
loppuun kuluneista rahoista
ikuisista maanataipäivistä
huolimatta

rakastun sinuun
mieheni
uudelleen
vuosi päivä tunti toisensa perään

sittenkin
on
rakkaus
kestävä sellainen

huomaa
rakastuvansa odottavansa toista
silti
lupaus rakkaudesta on vanha

unelmia

varsinkin iltaisin
mietin
tunnelmoin lähes
että mitäpä jos
ehkä yksin

yksin
kahvikuppi ja parvekkeen ovi auki
puhelin odottaisi soittajaa
tiskaisin sen yhden mukin puhtaaksi jälleen
asettelisin harmaaseen keittiönkaappiin
viinilasien sekaan
siistiin riviin
täyttelisin ristikon
lukisin muutaman sivun kirjaa
ehkäpä silmäilisin hesaria
tunnit minuutit
kellon raksutus seuraana
"haloo, ei mulla tässä mitään, mennään vaan"
koppaisin uuden takkini
ilmaan sopivan
sammuttaisin valot tyhjässä kodissa
avaimet mukaan
hei hei tyhjä koti

kaksin
kyllä, ehkä myös kaksin
monta minuuttia ihan hiljaista
onkos meillä kahvia
pesisitkö mun paidan samalla
saanko syödä sun jäätelön täältä pakkasesta
alhaalla autot ambulanssien valot
kadun toisella puolella meidän intialainen
se sunnuntain vakio
ratikalla kolme pysäkkiä
ja soita mulle sitte, niin nähdään joskus yöllä
että samaa matkaa, jooko?

herään
äiti, mulla on jano ja toi on pissiny tänne sänkyyn
jumankauta
näinkö mä käytän aikaani
turhia miettien
vaikka tiskit on laittamatta
ja kello käy
uni on eksyksissä